YLEn toiminnan rahoittaminen kuuluu politiikan kestopuheenaiheisiin. Tuorein innovaatio tällä rintamalla oli mediamaksu, joka perittäisiin jokaiselta taloudelta vaikkei televisiota katsoisikaan. Näin saataisiin lupamaksupinnarit kuriin, kuuluu yksi perustelu.
Samoin kuin lehdistö, myös televisio on joutunut kohtaamaan ilmaisen nettijakelun haasteen. Samoin kuin yhä useampi pärjää ilman sanomalehtiä kiitos näiden ilmaisen nettisisältötarjonnan, pärjää yhä useampi ilman televisiota katsomalla ohjelmat tietokoneellaan. Tällöin nykyinen lupamaksun sitominen tv-virittimen halussapitoon ei enää ole järkevä hinnoitteluperuste. Uusi rahoitustapa YLEn toiminnalle siis tarvitaan – siis, jos YLEä ylipäätään tarvitaan.
Tässä listani vaihtoehdoista kuinka YLEn toiminta tulisi järjestää ja rahoittaa:
1. Nykyinen lainsäädäntö tv-maksusta ja siihen liittyvästä tarkastustoiminnasta sekä lainsäädäntö yleisradiotoimintaa koskien tulisi lakkauttaa eikä laatia uutta lakia tilalle. Tämän jälkeen YLE yksityistetään. Uusi omistaja tai omistajat päättävät sitten itse kuinka maksunsa perivät.
2. Nykyinen lainsäädäntö tv-maksusta ja siihen liittyvästä tarkastustoiminnasta tulisi lakkauttaa eikä laatia uutta lakia tilalle. YLEä koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, että mainos- ja sponsorirahoitus sekä tilaajamaksujen perintä sallitaan. Tämän jälkeen YLE sopeuttaa toimintansa niin, että pärjää mainos- ja sponsorirahoituksella sekä tilaajamaksuilla.
3. Nykyinen lainsäädäntö tv-maksusta ja siihen liittyvästä tarkastustoiminnasta tulisi lakkauttaa eikä laatia uutta lakia tilalle. YLEä koskevaa lainsäädäntöä muutetaan niin, että tilaajamaksujen perintä sallitaan. Tämän jälkeen YLE sopeuttaa toimintansa niin, että pärjää tilaajamaksuilla. Käytännössä tarkoittaa kortillisten boksien ja korttien käyttöönottoa.
4. Nykyinen lainsäädäntö tv-maksusta ja siihen liittyvästä tarkastustoiminnasta tulisi lakkauttaa eikä laatia uutta lakia tilalle. YLEä koskevaan lainsäädäntöä muutetaan niin, että YLE keskittyy toimintoihin, joita kaupalliset toimijat eivät tuota ja jotka katsotaan tuottamisen arvoisiksi. YLEn toiminta rahoitetaan valtion budjetista.
5. Nykyinen järjestelmä säilytetään ja YLE jatkaa toimintansa tehostamista kiristyvässä kilpailussa. Lupamaksua ei koroteta yleistä inflaatioastetta enempää.
6. Mediamaksu otetaan käyttöön.
Toki kaikista luettelemistani vaihtoehdoista voisi laatia lukuisia muunnelmia, mutta eivätköhän tuossa päävaihtoehdot.
YLEn rahoitus tulee varmasti olemaan yksi vuoden 2011 keskusteluja herättävimmistä aiheista. Tästä huolimatta eiköhän uusi eduskunta nuiji kaavaillun mediamaksulain (mahdollisin pienin muutoksin) voimaan heti ensitöikseen. Miksi näin? Kansalla ei ole yhteistä näkemystä siitä kuinka YLEn rahoitus pitäisi hoitaa: mediamaksulla on kannattajansa, nykyisellä TV-maksulla omansa, maksukorteilla niin ikään ja ehkä suurimpana ryhmänä verorahoituksen kannalla olevat (arvaukseni).
Ymmärtääkseni kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet kaavaillun mediamaksun takana, joten vaikeaa arvioida kuinka mahdolliset muutokset puolueiden välisissä voimasuhteissa tulisivat vaikuttamaan YLEn rahoituksen uudistamiseen. Demareiden, vasemmistoliittolaisten, vihreiden, perussuomalaisten ja kristillisten luulisi olevan verorahoituksen kannalla (“pientuloisten asialla”), kokoomuslaisten mediamaksun (“suurtuloisten asialla”), keskustalaisten (“perinteiden vaalijoita”) ja ruotsalaisten (“jollei olla varmoja mikä takaisi ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan parhaiten, niin ei muuteta mitään”) tv-maksun.
Oman puolueeni periaateohjelmassa sanotaan YLEen liittyen:
“SANANVAPAUS
Sananvapaus on tärkeimpiä perusoikeuksia.
TV-lupamaksujen vaatiminen muidenkin kuin Yleisradion TV-kanavien katselemisesta loukkaa sananvapauteen kuuluvaa oikeutta tiedon vastaanottamiseen. Yleisradio on muutettava mainoksilla tai maksu-tv:llä rahoitetuksi yhtiöksi. XXX haluavat herättää avointa keskustelua valtion roolista mediassa ja erityisesti valtion ja Yleisradion riippuvuussuhteesta.
Niukat lähetystaajuudet tulisi huutokaupata sen sijaan, että viranomaiset harkitsevat, mitkä kanavat ovat tarpeellisia ja mitkä eivät. Sisällöntuotannon ei tarvitse olla suoraan sidoksissa taajuuksiin tai lähetystoimintaan.
Ohjelmien sisältöä saa rajoittaa vain samoin perustein kuin perinteisen lehdistön osalta (herjaus ym.). Internetin vapaus on turvattava jatkossakin. Yksityisten henkilöiden liikkumista internetissä ei tule rajoittaa.
On tärkeää turvata tekijänoikeudet, mutta tekijänoikeuslaki ei saa loukata perustuslaissa turvattua sananvapautta, eikä etujärjestöille tule edunvalvonnassaan antaa viranomaisille kuuluvia valtuuksia.”
Arvaatko mikä puolue? Linkki puolueen tuoreimpaan kampanjaan.
LISÄYS 1: tunti blogimerkintäni jälkeen osuin HS:ien verkkosivuilla päivän kysymykseen: “Pitäisikö Yle rahoittaa puhtaasti verovaroin?”. 77 % on tähän mennessä vastannut kyllä. Itse vastasin toki ei.
LISÄYS 2: myöhemmin illalla osui silmiini uutinen, että keskustalaisia kansanedustajia olisi kallistumassa budjettirahoitukseen. Mielenkiintoista.
